Isaiah 43

Seurakunnan lohdutus Kristuksessa

1Mutta nyt, näin sanoo Herra, joka loi sinut, Jaakob, joka valmisti sinut, Israel: Älä pelkää, sillä olen lunastanut sinut, olen kutsunut sinut nimeltä. Sinä olet minun. 2Kun kuljet vetten yli, minä olen kanssasi, jos virtojen yli, ne eivät sinua upota. Jos kuljet tulessa, et pala, eikä liekki sinua polta. 3Sillä minä olen Herra, Jumalasi, Israelin Pyhä, vapahtajasi. Annan lunnaiksesi Egyptin, sinun sijastasi Kuusin ja Seban. 4Koska olet silmissäni kallis ja suuriarvoinen ja koska minä sinua rakastan, minä annan ihmisiä sijastasi ja kansakuntia hengestäsi. 5Älä pelkää, sillä minä olen kanssasi. Tuon siemenesi päivänkoiton ääriltä, päivän laskusta kokoan sinut. 6Sanon pohjoiselle: Anna tänne! ja etelälle: Älä pidätä! Tuo poikani kaukaa ja tyttäreni maan ääristä – 7kaikki, jotka on otettu nimiini ja jotka olen kunniakseni luonut, jotka olen valmistanut ja tehnyt. 8Tuo esiin sokea kansa, jolla kuitenkin on silmät, ja kuurot, joilla kuitenkin on korvat. 9Kaikki kansat ovat kokoontuneet yhteen ja kansakunnat tulleet kokoon. Kuka heistä voi ilmoittaa tällaista? Tai antakoot meidän kuulla entisiä. Asettakoot todistajansa ja näyttäkööt, että ovat oikeassa. Sittenpä kuullaan ja sanotaan: se on totuus. 10Te olette todistajani, sanoo Herra, palvelijani, jonka olen valinnut, jotta tuntisitte minut ja uskoisitte minuun ja ymmärtäisitte, että minä se olen. Ennen minua ei ole tehty yhtään jumalaa, eikä minun jälkeeni tule toista. 11Minä, minä olen Herra, eikä ole muuta pelastajaa kuin minä. 12Minä olen ilmoittanut, olen pelastanut ja julistanut, eikä ollut vierasta jumalaa teidän keskuudessanne. Te olette todistajani, sanoo Herra, ja minä olen Jumala. 13Tästedeskin minä olen sama. Kukaan ei voi vapauttaa kädestäni. Kuka peruuttaa sen, minkä teen?

14Näin sanoo Herra, lunastajanne, Israelin Pyhä: Teidän tähtenne lähetän sanan Baabeliin, syöksen heidät kaikki pakoon, syöksen kaldealaiset laivoihin, jotka olivat heidän ilonsa. 15Minä, Herra, olen Pyhänne, minä, Israelin Luoja, olen kuninkaanne.

16Näin sanoo Herra, joka teki tien mereen ja polun valtaviin vesiin, 17joka vei sotaan vaunut ja hevoset, sotaväen ja kaikki sankarit. He makasivat maassa eivätkä nousseet, he raukesivat ja sammuivat kuin lampun sydän: 18Älkää entisiä muistelko, älkää menneistä välittäkö. 19Katso, teen uutta. Nyt se versoo, ettekö sitä huomaa? Teen tien autiomaahan, virrat erämaahan. 20Minua kunnioittavat aron eläimet, sakaalit ja strutsit, koska annan vedet autiomaahan ja virrat erämaahan antaakseni kansani, valittuni, juoda. 21Kansa, jonka olen itselleni valmistanut, on julistava kiitostani. 22Mutta et sinä, Jaakob, ole minua kutsunut, et sinä, Israel, ole itseäsi minun tähteni vaivannut. 23Et ole tuonut minulle lampaitasi polttouhriksi, et teurasuhreillasi minua kunnioittanut. En ole pannut sinua palvelemaan itseäni ruokauhrilla enkä vaivannut suitsutusuhrilla. 24Et ole ostanut minulle kalmoruokoa
Kalmoruo’osta saatiin hyvänhajuista ainetta mm. suitsutuksiin.
hopealla etkä minua teurasuhriesi rasvalla ravinnut – et, vaan olet minua synneilläsi vaivannut ja rasittanut minua pahoilla teoillasi.
25Minä, minä pyyhin pois rikoksesi itseni tähden enkä syntejäsi muista. 26Muistuta minua, käykäämme oikeutta keskenämme. Puhu sinä ja näytä, että olet oikeassa. 27Esi-isäsi teki syntiä, välittäjäsi luopuivat minusta. 28Häpäisin pyhät ruhtinaat, jätin Jaakobin tuhon omaksi, Israelin alttiiksi pilkalle.

Copyright information for FinSTLK2017